Aloitettuani huhtikuussa työt Jääkiekkoliitossa, kysyi tyttäreni eräänä päivänä minulta, mitä Jääkiekkoliitto oikein tekee. Vastasin muistaakseni ympäripyöreästi että jääkiekkojuttuja, mutta tutustuttuani yhteisöömme tarkemmin olen huomannut, että parhaan vastauksen tähän kysymykseen saa meidän strategiastamme johtamalla.
Jääkiekkoliiton strategia on vahvistettu vuosiksi 2014-2018. Kyseessä ei ole mikään pienen piirin salattu asiakirja, vaan päinvastoin Jääkiekkoliitto haluaa toimintansa olevan avointa ja sen vuoksi myös koko strategiamme avataan omilla nettisivuillamme.
Jääkiekkoliiton strategian päämääränä on jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen. Tämä antaa jo itsessään selkeän kannanoton siihen mikä meidän roolimme on: toimintaa ohjaavana tavoitteena ei ole yksittäisissä miesten MM-kisoissa menestyminen vaan laaja-alainen toiminta jonka osana on jopa satoja tuhansia henkilöitä. Tässä vaiheessa on hyvä määrittää hieman termiä jääkiekkoperhe. Meidän näkemyksemme tästä on laaja: jääkiekkoperhe koostuu paitsi pelaajista, myös kaikista muista lajin parissa toimivista henkilöistä: erotuomarit, valmentajat, toimitsijat, vapaaehtoistoimijat, katsojat, toimittajat ym. ovat kaikki tärkeä osa jääkiekkoperhettä.
Jotta pystymme toteuttamaan strategiamme päämäärää, on Jääkiekkoliitolle määritelty toimintaamme ohjaavat arvot. Näitä jokapäiväistä toimintaamme ohjaavia arvoja ovat kunnioitus, yhteisöllisyys, hauskuus ja erinomaisuuden tavoittelu.
Kunnioitus tarkoittaa, että toimimme kaikessa kanssakäymisessä toista henkilöä kunnioittavasti. Tämä kunnioitus on äärimmäisen tärkeää olla mukana kaikessa toiminnassamme alusta asti. Jääkiekkoliitto haluaa kasvattaa paitsi urheilullisia, liikunnan ilon löytäneitä ihmisiä myös hyviä kansalaisia suomalaiseen yhteiskuntaan. Tästä syystä pienimmistä junioreista saakka haluamme opettaa pelin lisäksi myös kunnioitusta ja hyvää käyttäytymistä. Tämä koostuu pienistä teoista: siitä, kuinka käyttäydymme joukkuetovereita tai vaikkapa tuomareita kohtaan. Tätä haluamme korostaa kaikille jääkiekon parissa toimiville. Myös junioripelaajien valmentajilla ja vanhemmilla on yhtäläinen vastuu näyttää omalla käyttäytymisellään mallia asiassa.
Yhteisöllisyys on paitsi yksi arvoistamme myös elinehto sille, että jääkiekon harrastaminen Suomessa on mahdollista. Suurin osa jääkiekkoperheeseen kuuluvista henkilöistä toimivat vapaaehtoispohjalta. Toimitsijat, seurojen puuhamiehet ja –naiset, järjestysmiehet ym. ovat usein vapaaehtoisia, joita ilman seuratoiminnan pyörittäminen olisi käytännössä mahdotonta. Seuraamme tarkasti lisenssipelaajiemme määrää, mutta vähintään yhtä tärkeää on pyrkiä kasvattamaan jääkiekkoperhettä myös pelaajien ympärillä. Jokainen vanhempi joka tulee oman lapsensa kautta lajin pariin ja jää johonkin rooliin myös oman lapsen poistuttua eteenpäin on äärimmäisen tärkeä.
Hauskuus on arvo jota pidetään itsestään selvänä mutta jonka merkitystä ei voi väheksyä. Valtaosa lajin parissa toimivista on tullut alun perin mukaan siksi että jääkiekko on ollut hauskaa. Ensimmäiset muistot itsellänikin liittyen jääkiekkoon ovat pihapelit naapuruston kavereiden kanssa, jotka kestivät usein iltamyöhään saakka. Niistä hetkistä kumpuaa oma rakkauteni lajia kohtaan. Vastaavalla tavalla jollekin alkusysäyksenä on voinut olla vaikkapa vuoden 1995 ikimuistoisen maailmanmestaruuden todistaminen kotisohvalta ja sen tuoma hyvä mieli. Näitä hyviä kokemuksia ja hauskuutta haluamme tuoda toiminnassamme esille, ja sen olemassaolo on edellytys sille että toiminnalla on jatkuvuutta.
Erinomaisuuden tavoittelulla on myös sijaa suomalaisessa jääkiekossa. Meille tämä tarkoittaa sitä, että paitsi kentällä myös kentän ulkopuolella haluamme luoda toiminnallamme standardin sille kuinka urheilujärjestössä asioita voi hoitaa. Haluamme olla lajissamme maailman parhaita sekä kentällä että sen ulkopuolella, ja haluamme mahdollistaa sen että jokainen lajin pariin tuleva juniori voi tavoitella halutessaan omaa maksimitasoaan upeassa lajissamme. Tämän mahdollistamiseksi pyrimme esimerkiksi löytämään jatkuvasti ratkaisuja lajin kustannusten kurissa pitämiseksi.
Yksi strategiamme painopistealueista on lajimme yhteiskunnallinen arvostus. Kuluvan vuoden kevään kaltaisen mitalisateen jälkeen jääkiekon arvostus on korkealla tasolla. Tästä kertoo esimerkiksi se, että alle kaksikymmentävuotiaiden MM-kisojen finaalia katsoi televisiosta 3,1 miljoonaa suomalaista. Jääkiekkoliiton toiminta mielletään usein hyväksi silloin, kun suomalainen huippujääkiekko menestyy. Tämä on kuitenkin vain yksi pieni osa-alue meidän toimintaamme, ja itse mittaamme menestystämme pitkälti muilla mittareilla. Yksittäisissä arvokisoissa sattuman merkitys on suuri, ja yksi sisään tai ulos mennyt tolppa ei muuta pitkällä aikavälillä tehdyn laadukkaan perustyön merkitystä. Ennemminkin menestys arvokisoissa on seurausta ruohonjuuritason työlle, joka tehdään alueilla ja seuroissa. Jääkiekko kiinnostaa kouluissa ja työpaikoilla ja liikuttaa kymmeniä tuhansia suomalaisia.
Juniori- ja seuratyö on toimintamme keskiössä ja on jatkuvuuden kannalta olennaisin painopisteemme. Kun juniori- ja seuratyö tehdään kautta linjan huolellisesti, pystymme myös tulevaisuudessa nauttimaan kansakuntamme kokoon nähden hämmästyttävän hyvästä menestyksestä myös arvokisoissa. Lisäksi saamme kasvatettua toivon mukaan yhteiskuntaan terveitä, liikunnallisen elämäntavan omaksuneita hyväkäytöksisiä ihmisiä. Jääkiekosta tulee hyvin harvoille ammatti, mutta hyvin monelle yksi tärkeä elämään sisältöä tuova harrastus. Tulipa se sitten oman pelaamisen, lapsen pelaamisen tai penkkiurheilun kautta.
Kuten tekstistä näkee, niin lyhyttä vastausta siihen, mitä Jääkiekkoliitto tekee, on vaikeaa antaa. Minun on kuitenkin ollut helppoa allekirjoittaa arvomme, sillä niiden mukaan toimimalla pääsemme varmasti lähelle sitä, mitä meidän pitäisi tehdä: tuottaa usealla eri tavalla iloa ja hyvää mieltä mahdollisimman monelle ihmiselle.
Hyvää alkavaa kiekkokautta toivottaen,
Jaakko